Bordeaux on vanha kaupunki, joka on rakennettu ennen autoja. Paras tapa liikkua ydinkeskustan alueella onkin ehdottomasti kävely, etenkin kun kaupungissa on otettu tiukka linja yksityisautoiluun: koska ilman kieltoja autojen määrä historiallisessa keskustassa olisi niin suuri, että kukaan ei kuitenkaan pääsisi eteenpäin, on suuri osa keskustaa muutettu kävelyalueeksi. Joidenkin laskujen mukaan kyseessä on maailman suurin kävelykeskusta.

Aivan autoton keskusta ei kuitenkaan ole, koska sinne sallitaan luonnollisesti huoltoajo ja myös asukkaat voivat tulla autolla suljetulle alueelle. Jotkut muutkin huijaavat portteja ja ajavat keskustaan. Huoltoajoa on ennen kaikkea aamuisin, mutta sen jälkeen historiallinen keskusta onkin miellyttävästi lähes autoton. Olisipa muuallakin vastaavia!

Satunnaisten autoilijoiden ja esimerkiksi turistien kannalta tilanne on kuitenkin hankala, sillä sisälle kävelykeskustaan ei pääse. Lisäksi liikenne sen ulkopuolella on usein ruuhkaista ja sekavaa – kaupungissa on tehty paljon työtä liikenteen sujuvoittamaksi, mutta autoja on yksinkertaisesti liikaa. Kävelykeskustan ulkopuolella joka puolella on suuria parkkihalleja, joihin auto kannattaakin suosiolla jättää.

Bordeaux'ssa on hyvä raitiovaunuverkosto. Kolme linjaa (pian avataan neljäs) halkoo kaupunkia esikaupumgeista toiseen, ja raitiovaunulla pääseekin todella kätevästi paikasta toiseen. Ainoa olennainen poikkeus on joen "toinen puoli", sillä sinne menee vain yksi linja ja se jatkaa joen ylitettyään suoraan sisämaahan. Näin esimerkiksi joen varrella olevat Darwin-tapahtumakeskus tai uusi Arkea Arena ovat hieman kaukana linjasta. Bussit toki kulkevat – ja bussilinjoja on muutenkin kiitettävän hyvin.

Bordeaux'n paikallisliikenneyhtiö on nimeltään TBM (eli Transports Bordeaux Métropole). Se myy kertalippujen lisäksi kymmenen kerran lippuja, kausilippuja 1-7 vuorokaudeksi, ryhmä- ja perhelippuja sekä erityisesti turisteille tarkoitettuja lippuna. Niitä voi ostaa toimipaikoista (mm. Gambetta tai Quinconces) ja automaateista. Kortit käyvät hyvin kaikkialla, paitsi liikenneväleineissä. Lippuja voi ostaa ja käyttää myös kännykällä lataamalla Witick-sovelluksen.

TBM operoi myös liikennettä joella ja se vastaa myös V3-kaupunkipyöristä. Lainaus- ja palautusasemia on runsaasti ja yleisesti pyörät ovat hyviä, joskin hieman raskaita. Valikoimassa on nyt myös sähköpyöriä. Ajelu jokilaivalla vaikka keskustasta Lormontiin on mukava pikkuristeily ja maksaa normaalin paikallisliikennelipun verran sarjalipulla tai sovellusella maksettaessa. Laivalta ostettavat kertaliput ovat kalliimpia.

Pyöräily on erinomainen tapa liikkua, sillä Bordeaux on suurelta ostin tasaista ja kaupungissa on varsin hyvä pyörätieverkosti. Kaupungilla osa pyöräilyyn osoitetuista paikoista on bussikaistoja tai hiljaisempia teitä, joilla usein saa ajaa pyörällä myös muuta liikennettä vastaan. Kaupundista pääsee aina rannalle saakka erityistä "vihreää tietä" pitkin. Kyseessä on vanha rautatie, mistä on tehty kevyenliikenteenvälylä. Toinen vastaava vie sisämaaan viinialueille aina Sauveterreen saakka.

Perinteisten taksien lisäksi myös Uber toimii Bordeaux'ssa. Tarjolla on myös paikallisia vastaavia tilaustaksisysteemeitä, mutta usein niiden kuljettajat ovat myös mukana Uberissa.

TGV-junalla Pariisista

Yleensä Suomessa ei hahmoteta, kuinka etelässä Bordeaux on. Autolla matka Pariisista kestää vähintään viisi tuntia moottoritiellä – etelässä Madrid on lähes saman matkan päässä, tosin välissä olevat Pyreneet tekevät menon sinne hankalammaksi. Moottoritie Pariisista on kuitenkin suora ja kätevä, tosin Suomen suunnasta tultaessa myös moottoritie Clermont-Ferrandin kautta voi olla kätevä. Sen kautta esimerkiksi Saksasta ajo kestää yhden pitkän päivän.

Pariisista tultaessa ehdottomasti paras kulkuväline onkin juna, TGV, Ranskan rautateiden suurnopeusjuna. Suuri osa vuoroista hujauttaa matkan kahdessa tunnissa ja neljässä minuutissa (aikataulun mukaan) ja lähtöjä kummastakin suunnasta on yhtenään. Pariisissa asema on Montparnasse. TGV:llä voi jatkaa eteenpäin Toulouseen, tosin sinne juna kölkyttelee normaalivauhtia Bordeaux'sta lähdön jälkeen. Junayhteydet myös Biarriziin, Välimeren rannalle ja ylös Normandiaan sekä Bretagneen ovat hyvät.

Hyvät lentoyhteydet

Pariisiin pääsee myös lentokoneella. Lento kestää hieman yli tunnin ja lentoja on useita päivittäin. Enää lähes tunnin välein lähteneitä "sukkulalentoja" Orlyn asemalle ei ole, vaan kaikki Pariisin-lennot menevät Charles-de-Gaullen asemalle, minne pääsee suorilla Air Francen ja Finnairin lennoilla Helsingistä. Bordeaux'n lentoasemaltapääsee suorilla lennoilla yli 50 kohteeseen Euroopassa, Afrikassa ja Amerikassa. Ranskan sisällä suorilla lennoilla pääsee lisäksi mm. Lyoniin, Marseilleen, Strasbourgiin, Lilleen ja Nizzaan.

Matka Helsingistä Bordeaux'iin käy kätevästi joko Air Francella tai Finnairilla Pariisin kautta tai KLM:n siivin Amsterdamin kautta: KLMlentää monta lentoa päivässä niin Bordeaux'iin kuin Helsinkiinkin, ja usein odotusaika on juuri sopiva. Air France käyttää Helsingin-lennoillaan uusia Airbus A220 -koneita ja vaihto Charles de Gaullen Terminaali 2:n F-osassa on yleensä lyhyt ja nopea. Korona-aikaan myös opasteet on uusittu, joten tien löytää ilman ranskantaitoakin nyt hyvin.

Lentoasemalta Bordeaux'ssa kaupungiin edullisimmin ja varsin kätevästi bussilinjalla 1 (Lianes 1). Linja lähtee kaupungin puolella rautatieasemalta, ajaa Gambetta-aukion luona olevan Mériadeck-kauppakeskuksen ohitse ja jatkaa siitä Mérignacin keskustan sekä sen luona olevien kauppojen kautta lentoasemalle. Ensimmäiset vuorot lähtevät viiden aikaan aamulla, viimeiset tulevat takaisinpäin lentoasemalta puolenyön jäljeen, ja parhaimmillaan autoja ajaa päivällä noin kymmenen minuutin välein.

Jos pikkurahasta ei ole puutetta, niin yksityiskone on myös yksi vaihtoehto. Tämä kannattaa mainita Bordeaux'n kohdalla erityisesti siksi, että Dassault Falcon -liikesuihkukoneet tehdään Bordeaux'n lentoaseman luona.

Voit myös kävellä...

Rahankäytön toinen ääripää matkanteossa on patikointi. Kuuluisa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti, Camiño de Santiago, kulkee Bordeaux'n kautta ja kaupungissa on myös palveluita sekä majatalopatikoijille.

Kuuluisat Lascaux'n luolat sijaitsevat noin 200 km sisämaahan Bordeaux'sta katsottuna. Luolat ovat kuuluisia maalauksistaan, jotka ovat todennäköisesti noin 17 000 vuotta vanhoja.

Maalaukset tehneet ihmiset kuuluivat 20 000 - 13 000 vuotta sitten eläneeseen niin sanottuun Madeleine-kulttuuriin, eli jääkauden loppupuolen metsästyskulttuuriin, jonka edustajia oli laajemmalti Ranskan eteläosissa ja Espanjan pohjoisosissa. Kaikkein vanhimmat merkit ihmisasutuksesta näillä seuduilla ovat kuitenkin jo 25 000 vuoden takaa, läheltä Lascaux'n luonia, Lausselista.

Vaikka Bordeaux'n seudulla onkin ollut ihmisiä jo selvästi kymmenien tuhansien vuosien ajan, ovat vanhimmat itse kaupungin lähistöltä löytyneet merkit ihmisasutuksesta 5200 vuoden takaa. Pronssikaudelta (noin 1800 vuotta ennen ajanlaskua) on jo enemmän löytöjä, tosin merkkejä kylän kaltaisesta paikasta on vasta ajalta noin 600 ennen ajanlaskun alkua.

Kaupungin nimi juontuu kelttien paikalle antamasta nimestä Burdigala. Burdigala puolestaan tulee todennäköisesti sanoista "burd" ja "gala", jotka tarkoittivat "suolla olevaa suojaisaa paikkaa".

Keltit asuivat tällä Garonne- ja Drodogne-jokien liitoskohdassa olleella soisella seudulla noin 400-300 eaa. Yleisemmin alue tunnetaan nimellä Aquitanie, eli Akvitania, "veden maa", mutta tämä nimi on peräisin roomalaisilta.

Roomalaiset saapuivat vuonna 56 eea. Tämä tiedetään tarkasti siitä, että he pystyttivät valloituksensa kunniaksi muistomerkin, mihin oli kirjoitettu "Bituriges Vivisques". Bituriges Vivisques olivat viimeisiä Bordeaux'n alueella olleita kelttejä. Koko kaupungin nykyinen keskusta perustuu roomalaisten suunnittelulle, sillä esimerkiksi pitkä nykyinen kävelykatu Saint Catherine on alun perin roomalaisten tekemä tie, kaupungintalon edessä oleva aukio on roomalainen, ja roomalaisvaikutusta on lähes joka puolalla historiallisessa keskustassa. Kaikkein näkyvin jäänne on kuitenkin Palais Galien, ammoinen areena, jonka rauniot tuovat mieleen pienen Colosseumin.

Rooman vallan aikaan Bordeaux sai myös kaupungin tulevaisuuteen paljon vaikuttaneen tulokkaan: biturrikan Albaniasta. Kyseessä olivat viiniköynnökset. Yllättäen ne menestyivät hyvin Bordeaux'n maaperässä ja ilmastossa. Pian viiniä vietiin muuallekin; muita kauppatavaroita olivat tina, keramiikka, kupari ja vilja.

 Ajanlaskun alussa Bordeaux'ssa oli noin 20 000 asukasta.

Kun Rooma romahti, oli jokivarressa oleva Bordeaux läpikulkupaikka monille heimoille. Kansainvaellusten aikaan sen ottivat haltuunsa vuoronperään muun muassa vandaalit ja visigootit, kunnes frankkikuningas Clovis (tai Klodvig) alkoi valloittaa alueita, joista myöhemmin muodostui Ranska. Hänen tarkoituksenaan 500-luvun alussa oli muodostaa yksi, laaja katolinen valtio.

Kun Clovis kuoli, alkoivat naapurit kahmia takaisin himoitsemiaan alueita. Akvitanian valtasivat ensin Navarran alueen vasgonit, sitten arabit, sen jälleen germanit ... kunnes 800-luvun puolivälissä saatiin paikalle pohjoismaista väriä: viikingit. He koettivat ryöstää Bordeaux'n kaksi kertaa, kunnes lopulta onnistuivat ja tappoivat samalla melkein kaikki sen asukkaat.

Nykymuotoinen Ranska syntyi vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojat jakoivat Ranskan alueet omiksi hallintoalueikseen. Akvitaania oli yksi näistä.

Sitten tuli Satavuotinen sota Ranskan ja Englannin välillä ja se sai aikaan sen, että 1200-luvulta aina 1400-luvulle Akvitania oli englantilaisten siirtomaa. Kun sota päättyi vuonna 1450, ajettiin englantilaiset saman tien pois.

Sen jälkeen Bordeaux kehittyi nopeasti, mutta tässä auttoi lisäksi myös maailmantilanne ja tekniikan kehittyminen. Kun kaupankäynti kaukomaiden kanssa lisääntyi ja tärkein suunta tälle kaupalle oli länteen sekä etelään, oli Bordeaux juuri oikeassa paikassa: sinne saattoi tuoda jokia pitkin tavaraa sisämaasta, ja merikelpoiset laivat pääsivät Garonnea pitkin hieman sisämaahan kaupungin kohdalle suojaiseen paikkaan rahtiaan purkamaan ja lastaamaan. Siinä, missä nykyisin lenkkeillään ja kävellään, oli aikanaan laivoja ja vilkasta kaupankäyntiä; Place de la Boursen edessä oli paikka arvovaltaisimmille vieraille, koska siitä pääsi suoraan sisälle vanhaan kaupunkiin.

Paitsi että kaupunkiin tuotiin tavaraa muualta, tuotettiin alueella paljon viiniä ja muita tuotteita. Kaupinki vaurastui. 1700-luku oli Bordeaux'n kulta-aikaa ja suurin osa kaupungin keskustan kauniista rakennuksista tehtiin tuolloin Pariisia paljon jäljitellen. Itsekin asun 1700-luvun puolivälissä tehdyssä talossa.

Tärkeimmät kauppatavarat olivat viini ja orjat. Orjakauppa on Bordeaux'n historian vähemmän tunnettu puoli, mutta se on olennainen osa kaupunkiin kerääntynyttä vaurautta. Ihmisiä tuotiin Afrikasta, myytiin Bordeaux'n satamassa eteenpäin ja lähetettiin Amerikkaan. Kauppa loppui viimein vuonna 1848, kun orjuus ja kaikki siihen liittyvä toiminta kiellettiin Ranskassa.

1700-luvun lopussa Bordeaux oli Ranskan suurin vientisatama ja Euroopan toiseksi suurin Lontoon jälkeen. Kuten satamakaupungit yleensä, väki täällä oli hyvin erilaista. Oli köyhiä ja todella rikkaita, eri uskontokuntia ja paljon ulkomaalaisiakin. Asukkaita vuonna 1790 oli 110 000.

Kun Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789, liittyi Bordeaux mukaan vain kolme päivää Bastiljin valtauksen jälkeen. Yli 300 paikallista eliitin ja kuninkaan edustajaa mestattiin pikavauhtia. Tämän seurauksena talouselämä romahti ja kaupankäynti pysähtyi lähes kokonaan.

Tilannetta pahensi edelleen teollinen vallankumous, joka vei taloudellisen toimeliaisuuden painopistetta Ranskan pohjoisosaan ja Englantiin. Uudet laivat saattoivat myös purjehtia helposti sieltä, joten maantieteellisestä asemasta ei ollut enää suurta etua. Bordeaux'n satama oli myös vanhanaikainen, tehty purjelaivoille. Niinpä esimerkiksi Le Havre ja Marseille menivät uusine satamineen pian ohitse.

Bordeaux'ssa oli kuitenkin paljon laivanrakennusta, ja lisäksi suuri osa liikenteestä Ranskan merentakaisiin siirtomaihin Antilleilla kulki edelleen sen kautta. Vientiin meni viiniä ja puuta Landesin alueen suurista metsistä. Takaisin laivat toivat rommia, ruokosokeria, kalaa ja siirtomaiden eksoottisia tuotteita.

1800-luvun alussa kaupungissa rakennettiin paljon, mutta sen jälkeen toimeliaisuus hiipui alkaakseen uudelleen vuosisadan vaihteen aikaan, jolloin Ranska alkoi päästä kunnolla mukaan uuteen aikaan.

Maailmansodat eivät tuhonneet onneksi Bordeaux'n kaupunkia, mutta sotien vaikutukset tunnettiin sielläkin. Kun Yhdysvallat lopulta päätti tulla mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, saapuivat jenkkisotilaat Eurooppaan Bordeaux'n kautta. Toisen maailmansodan aikaan alue oli saksalaisten miehittämä, ja sinne tehtiin mm. suuri sukellusveneiden tukikohta. Ruma, saksalaispiirrustusten mukaan italialaisten aseveljien tekemä betonirakennelma on edelleen olemassa, tosin nyt kulttuurikäyttöön muutettuna.

Henkisesti Bordeaux jysähti paikoilleen toisen maailmansodan jälkeen. Pormestariksi tuli Jacques-Chaban Delmas, joka oli sodan jälkeen kuuluisa 31-vuotias vastarintaliikkeeseen osallistunut poliitikko, mutta joka vähitellen tyytyi vain pitämään asioita ennallaan. Muutamia kaupungin merkkirakennuksia tehtiin hänen aikanaan, kuten suuri Pont d'Aquitanie -silta, kongressikeskus ja Mériadeckin betonikortteli. Yleisesti ottaen kaupunki kuitenkin nukkui ja rapistui hänen kanssaan 1990-luvulle saakka.

Vuonna 1995 Alain Juppé valittiin kaupungin johtoon. Hän käynnisti välittömästi muutosohelman, jolla kaupunkiin koetettiin saada lisää toimeliaisuutta ja kaupunkikuvaa muutettua nykyaikaisemmaksi. Muutosohjelman tärkeimmät suunnitelmat olivat joenvarren rappioalueiden uudistaminen puistomaisiksi kävelyalueiksi, historiallisen keskustan muuttaminen autottomaksi ja raitiotieverkon tekeminen.

Vuonna 2004 Juppé erosi, koska sai syytteen väärinkäytöksistä aikaisempiin valtakunnanpolitiikkaan ja presidentiksi tulleen Pariisin entisen pormestarin Jacques Chiracin rahoituskuvioihin liittyvissä asioissa.

Silti jo kahta vuotta myöhemmin Juppé tuli uudelleen pormestariksi ja hän olikin lähes kaupungin diktaattori aina tähän vuoteen saakka, jolloin hän siirtyi sivuun ja antoi paikkansa

Nyt Bordeaux on Ranskan alueen yksi nopeimmin kasvavista keskuksista. Kaupungissa on noin 240 000 asukasta ja Bordeaux'n metropolialueella asuu kaikkiaan noin 750 000 ihmistä.

Suomessa kaupat voivat olla nykyisin (onneksi) auki vaikka vuorokauden ympäri, jos kauppias niin haluaa.

Ranskassa tilanne on vielä toinen. Syynä on osin lainsäädäntö, mutta selvästi myös ranskalaisten halu pitää varsin paljon vapaata. Esimerkiksi elokuussa loma-aikaan monet kaupat ja ravintolat ovat kiinni, vaikka Bordeaux on täynnä turisteja.

Yleisesti ottaen kaupat ovat avoinna maanantaista lauantaihin klo 9-19. Pienemmillä paikkakunnilla monet liikkeet (ja isommillakin paikkakunnilla pienet erikoisliikkeet) ovat tyypillisesti kiinni lounasaikaan noin klo 12-14, mutta näitä on yhä vähemmän ja vähemmän.

Jotkut venyttävät siestaansa hieman pitemmällekin. Esimerkiksiksi Bordeaux'ssa mainio lihakauppa Boucherie de Paris tai kahvipaahtimo Regus avautuvat lounaan jälkeen vasta klo 16.

Pikkuliikkeet saattavat sulkea ovensa lauantaisin klo klo 17, ja jotkut ovat myös suljettuina maanantaina aamupäivällä tai koko maanantain. Jos kyse on erikoisliikkeestä, niin yleisesti ottaen ei maanantaille kannata suunnitella ostostelua.

Supermarketit ja ruokakaupat saattavat avata ovensa jo 7.30 tai klo 8, ja ne ovat tyypillisesti avoinna klo 20 tai 21 saakka. Monet ruokakaupat ovat avoinna myös sunnuntaina aamupäivällä yleensä klo 13 saakka. Isommissa kaupungeissa ruokaa saa kaupasta myös muulloinkin, sillä pienet pikavalintamyymälät ovat usein avoinna aamuvarhaisesta iltamyöhään, myös sunnuntaisin. Niiden valikoima on tosin suppeampi ja hintataso korkampi.

Paikoissa, missä on turisteja, on aukioloajoissa enemmän liikkumavaraa: kaupat voivat olla auki myös sunnuntaisin (yleensä klo 12-18). Lisäksi esimerkiksi Bordeaux'ssa nyt kesällä torstai-iltaisin keskustan kaupat ovat avoinna klo 22 saakka.

Monet leipomot avautuvat aamulla jo klo 6.30 tai 7. Sunnuntaisin monet menevät kiinni klo 14.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa aina etukäteen!

Ravintolat

Lounasravintolat ovat avoinna päivällä lounasaikaan noin klo 11-14, ja käytännössä kaikki ravintolat avautuvat vasta illalla klo 19.30. Ne ovat auki siitä noin puoleen yöhön.

Ennen kaikkea turistien suosimissa paikoissa tarjoilua on myös iltapäivällä, eli ravintoloissa on käytössä "service continue", jatkuva palvelu. Pikaruokapaikat ovat tietysti asia erikseen, sillä ne ovat auki melkein aina. Lisäksi pääasiassa mukaan lounaita myyvät liikkeet, joissa on monasti tilaa myös ruoan syömiseen paikan päällä, voivat olla avoinna jonnekin noin klo 17 saakka, tai noin toimistojen sulkeutumisaikaan saakka.

Koska Ranskassa mukaan myytävä ruoka on edullisempaa kuin paikan päällä syötävä, monet nappaavat etenkin lounaan kainaloon ja nauttivat sen kadulla tai puistossa.

Kuvassa on muuten historiallisessa keskustassa place du Parlementilla sijaitseva Karl, mistä saa hyvä salaatteja ja ruokaisia leipiä klo 8.30-19.30.